Inflaation vaikutukset arjessa – rahan arvon heikkeneminen iskee kuluttajan lompakkoon

Inflaatio on yksi laajimmin käytetyistä talouden termeistä , mutta sen merkitys ja vaikutukset eivät aina ole suurelle yleisölle selvät. Artikkelimme selittää mitä inflaatio tarkoittaa, kuinka sitä mitataan ja mistä rahan arvon heikkeneminen aiheutuu. Seuraukset ovat usein kuluttajalle negatiivisia, mutta hyötyjäkin on. 

Mikä inflaatio on?

Selkokielellä inflaatio tarkoittaa rahan ostovoiman heikkenemistä ja yleisen hintatason nousua. Inflaation vaikutukset näkyvät kauppa- ja kuluttajatuotteiden hintojen kasvuna eikä sama rahamäärä enää riitä samojen tuotteiden, palveluiden tai työvoiman hankkimiseen. Säästöjen arvo alenee, mutta esimerkiksi kiinteistöjen arvo nousee. Inflaation vastakohta on nimeltään deflaatio, ja rahan arvo nousee. 

Vaikka ostovoiman heikentyminen kuulostaa huonolta, inflaatiota pidetään yleisesti valtakunnallinen talouskasvun merkkinä. Sen myötä palkat nousevat ja tilanne voi hyödyttää sijoittajia suuresti. Kun kyse on maltillisista prosenttimääristä, ei inflaatiosta ole todellista uhkaa kansantaloudelle. Toisin on hyperinflaation tapauksessa. Erityisen voimakas inflaatio pystyy kaatamaan koko valtion talouden, kun kulutushyödykkeiden hinnat nousevat pilviin. 

Yksi esimerkeistä löytyy Venezuelasta, jossa on jo pitkään kärsitty ostovoiman heikentymisestä. Bolivar-valuutasta on vuonna 2021 leikattu kuusi nollaa ja lama on kestänyt jo lähes 10 vuoden ajan. Kansalaisten arki pyörii Yhdysvaltain dollareiden varassa eikä vakavilta mellakoilta ole vältytty. Vaikka maan hallitus nosti minimipalkkaa kolminkertaiseksi, se ei silti ole riittänyt ostamaan kiloa lihaa. 

Kuinka rahan arvon heikkenemistä mitataan? 

Venezuelan tapauksessa hyperinflaation syynä epäonnistunut talouspolitiikka. Ongelmat, joiden kanssa maa painii, ovat aiheutuneet korruptiosta ja pieleen menneistä talousuudistuksista, kuten jättimäisestä työttömyydestä ja kotimaisen teollisuus- ja maataloustuotannon pois pyyhkäisemisestä. Viimeinen naula arkkuun tuli Venezuelan keskuspankin puolelta. Rahalaitos ei ryhtynyt velvollisuuksiensa mukaisesti inflaation vastaiseen taisteluun, vaan päinvastoin painoi markkinoille lisää arvotonta rahaa. 

Euroopassa ja Suomessa tilanne on toinen. Keskuspankit pyrkivät aktiivisesti hillitsemään inflaatiota ja deflaatiota monin eri keinoin, jotta taso pysyisi noin 2 % tienoilla. Inflaatiota mitataan aktiivisesti muun muassa kuluttajahintaindeksillä, tuottajahintaindeksillä ja elinkustannusindeksillä. Kuluttajahintaindeksi huomioi kuluttajien arkeen vaikuttavien hyödykkeiden, kuten öljyn, ruoan, vaatteiden ja autojen, keskimääräisen hinnan ja niidenmuutokset ajan saatossa. 

Suomessa Kuluttajahintaindeksin ylläpitämisestä vastaa Tilastokeskus. Indeksi uudistetaan 4–5 vuoden välein ja se seuraa hintatason muutosten lisäksi kansalaisten kulutustottumuksia. Tuottajahintaindeksi puolestaan pureutuu kotimaisten tuottajien palveluille ja hyödykkeille asettamaa hintatasoa, ja seuraa niiden kehitystä kuukausittain. Se auttaa inflaation seuraamisen lisäksi Suomen kilpailukyvyn arvioinnissa kansainvälisessä vertailussa. 

Inflaatiolla on eri syitä

Kun ostovoiman heikkenemiselle halutaan etsiä erilaisia syitä, vaikuttaa tuloksiin millaista taloustieteen koulukuntaa seurataan. Inflaation syy-ja-seuraussuhteet kulkevat myös limittäin ja liittyvät tuotantokustannusten lisäksi tuotteiden ja palveluiden kysyntään. 

Esimerkiksi kysyntäinflaatiossa kysyntä kasvaa tarjontaa nopeammin, minkä vuoksi hinnat kääntyvät nousuun. Kustannusinflaatiossa yritykset korottavat tuotteidensa hintoja kasvaneiden menojen seurauksena. Verot ovat saattaneet nousta tai hinnankasvua selitetään suurentuneilla palkka- ja tuontikustannuksilla. Monetaarisessa inflaatiossa ostokyvyn heikkenemiseen vaikuttaa se, kuinka paljon raha painetaan ja lasketaan liikkeelle. 

Keskuspankit pystyvät kontrolloimaan inflaation vaikutuksia silloin, kun hintojen housu on ennakoitavissa. Odottamaton inflaatio puolestaan iskee niin velkojien, yritysten kuin palkansaajienkin talouteen. 

Inflaation vaikutukset säästöihin, velkoihin ja sijoituksiin

Inflaation vaikutukset iskevät sekä talouteen että kuluttajiin, ja asiaa on katsottava laaja-alaisesti. Palkansaajien ostovoima heikkenee ainakin väliaikaisesti ja yritykset voivat kokea inflaation investointihalukkuuden laskuna. Henkilöstökuluja voidaan joutua karsimaan rankemmallakin kädellä ja velan todellinen arvo vähenee. Arvonlaskua kompensoidaan maksamalla korkoja, jotka suojaavat luotonmyöntäjää tappiolta, mutta tuntuvat inhottavilta velanottajan pankkitilillä. 

Säästöjen osalta inflaation vaikutukset ovat kauas kantoisemmat, ja huomataan vasta vähintään vuoden kuluttua. Säästöille maksettava korko on pienempi kuin lainojen, mutta inflaatio suo rahan arvoa myös sen levätessä pankissa.

Sijoituksiin rahan arvon lasku vaikuttaa sen mukaan millaisesta sijoituksesta on kysymys. Osakesijoittajien ei asian vuoksi tarvitse yöuniaan menettää, kun taas velkakirjoihin ja korkopapereihin sijoittaneiden henkilöiden kannattaa punnita odotettua tuottoprosenttia inflaation jälkeen. Asunto-omistajat hyötyvät ehkä inflaatiosta eniten, sillä inflaatio nostaa asuntojen arvoa. Myös pörssiosakkeet nousevat tehden inflaatiosta osakkeenomistajalle jopa positiivisen asia. 

Inflaation vaikutukset Euroopassa 2022

Suomessa inflaatio on vuonna 2022 lievässä nousussa. Vuosimuutos oli helmikuussa yli 5,6 % eli enemmän kuin tavoiteltu kaksi prosenttia. Syyksi nimettiin ennen kaikkea sähkön hinnan nousu, mutta myös maailmanpoliittisilla tilanteilla, kuten Venäjä-pakotteilla, on vaikutusta asiaan. Vauhdikkainta inflaatio on ollut Liettuassa ja Virossa, jossa hinnat ovat nousseet edellisestä vuodesta 15,6 ja 14,8 prosenttiyksikköä. 

Euroalueella energian hintahuippua saadaan kuitenkin vielä odotella, mutta rahan arvon lasku on purrut myös ruokaan, alkoholiin, tupakkaan ja muihin palveluihin. Kuluttajahintojen nousu on ollut vuoden 2022 aikana poikkeuksellisen nopeaa ja nostaa Euroopan keskuspankin paineita nostaa Euriborina tunnettua ohjauskorkoa. Vaikka lainanhoitokulut nousevat, pidetään nousua maltillisena. 

Inflaatio suomalaisten arjessa

Vaikka inflaatioon liittyy aina epävarmuutta ja huolta, suomalaisten arjessa inflaation vaikutukset ovat hallittavissa. Kuluttajat huomaavat hintojen nousun ennen kaikkea ostoskorissaan, bensiinin ja dieselin hinnassa sekä lainojen korkojen kasvuna. Varmaa on myös se, että talouskasvu hidastuu lähitulevaisuudessa ulkomaankaupan vähenemisen myötä ja energian hinta jatkaa nousuaan. Palkatkin nousevat, mutta kasvu tapahtuu hieman jälkijunassa. 

Inflaation aikana kuluttajien kannattaa punnita tavallista tarkemmin mihin he haluavat rahansa käyttää, sillä sama summa ei riitä kattamaan kaikkia viime vuoden hankintoja. Suuremmat talouden riskit aiheutuvat raaka-ainehintojen noususta ja mahdollisista koronaviruksen muunnoksista, jotka vaikuttaisivat useaan eri sektoriin. Hyperinflaatiota ei Suomessa kuitenkaan tarvitse pelätä. Kuluttajilta pyydetään kärsivällisyyttä ja joustoa, mutta tilanteen odotetaan tasoittuvan tavalliselle 2 % tasolle muutamassa vuodessa.

Jätä kommentti