Suomen hallitus on saavuttanut yksimielisyyden yleisen arvonlisäverokannan nostosta 25,5 prosenttiin nykyisestä 24 prosentista. Tämä päätös osana laajempia talouden sopeutustoimia, joiden tavoitteena on tasapainottaa julkista taloutta.
Lisäksi jo aiemmin on päätetty nostaa useita tuotteita ja palveluita 10 prosentin alv-kannasta 14 prosenttiin. (alennetut kannat eivät sinänsä muutu).
Nämä muutokset ajoitetaan vuoden 2025 alkuun, ja ne ovat osa suurempaa suunnitelmaa, jossa hallitus pyrkii keräämään kolme miljardia euroa uusia sopeutustoimia.
Yleisen arvonlisäveron noston vaikutukset kuluttajien ostovoimaan voivat olla merkittäviä. Kun arvonlisävero nousee, tämä yleensä siirtyy suoraan tuotteiden ja palvelujen hintoihin, mikä voi johtaa koko kuluttajahintojen nousuun.
Vaikutus yksittäisessä ostoksessa on varsin pieni 1,21% (voit testata asiaa alv-korotuslaskurilla). Koska alv kuitenkin vaikuttaa lähes kaikkiin arjen ostoksiin, kertyy siitä vuositasolla merkittävä summa. Esimerkiksi paljon puhuttava bensan hinta sisältää myös arvonlisäveroa, vaikka polttoaineveron vaikutus onkin suurempi.
Koska ihmiset joutuvat maksamaan enemmän tavaroista ja palveluista, heidän käytettävissä oleva tulo vähenee, mikä voi heikentää ostovoimaa.
Erityisesti pieni- ja keskituloiset kuluttajat saattavat kokea suurimmat vaikutukset, koska suurempi osuus heidän tuloistaan menee välttämättömyyksiin, joiden hinnat nousevat. Huojentavasti kuitenkin elintarvikkeiden alv pysyy ennallaan joten ruoka ei kallistu.
Liikuntapalvelut eli esimerkiksi kuntosalimaksut
Kun arvonlisäverokantaa nostetaan liikuntapalveluille 10 prosentista 14 prosenttiin, tämä nosto todennäköisesti heijastuu suoraan kuluttajahintoihin, mikä saattaa tehdä liikuntapalveluista kalliimpia kuluttajille. Tämä voi vaikuttaa erityisesti niiden henkilöiden liikuntaharrastuksiin, jotka ovat tottuneet käyttämään säännöllisesti kuntokeskuksia tai osallistumaan ohjattuihin liikuntatunteihin.
Kustannusten nousu voi johtaa siihen, että jotkut kuluttajat leikkaavat liikuntamenonsa budjetistaan tai etsivät edullisempia vaihtoehtoja, mikä voisi vaikuttaa kielteisesti heidän fyysiseen hyvinvointiinsa.
Lääkkeet
Lääkkeiden arvonlisäveron nousu 10 prosentista 14 prosenttiin voi vaikuttaa merkittävästi erityisesti pienituloisten ja vakavasti sairaiden talouteen. Vaikka sosiaali- ja terveysministeri arvioi, ettei korotus näy merkittävästi loppuhinnassa, monet kansalaiset ilmaisevat huolensa lääkehoitojensa saavutettavuudesta ja kustannuksista.
Pienituloiset ja tietyt sairastavat ryhmät, kuten diabeetikot ja sydänsairaat, saattavat joutua tinkimään välttämättömistä lääkkeistään. Apteekkariliitto korostaa, että korotus vaikuttaa erityisesti niiden arkeen, jotka tarvitsevat lääkkeitä säännöllisesti.
Kirjat ja kulttuuri
Neljän prosenttiyksikön arvonlisäveron korotus kirjojen, elokuvanäytösten ja muiden kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien verotukseen nostaa näiden palveluiden hintoja. Tämä lisäys tulee kulttuurialalle, joka on jo kokenut taloudellista painetta pandemian, geopoliittisten jännitteiden ja nousevien energiakustannusten myötä.
Esimerkiksi kirjan, elokuvanäytöksen ja festivaalilipun hinnat nousevat, mikä vaikuttaa kuluttajien mahdollisuuksiin osallistua kulttuuritapahtumiin ja ostaa kirjallisuutta. Tämä voi myös heijastua laajemmin kulttuurialan talouteen ja kulutuskäyttäytymiseen.
Verkko-ostokset
Suomen arvonlisäveron korotus vaikuttaa verkko-ostoksiin siten, että sekä kotimaisista että ulkomaisista verkkokaupoista ostettujen tuotteiden hinnat saattavat nousta, jos verkkokauppiaat siirtävät alv-korotuksen suoraan kuluttajahintoihin.
Tämä koskee erityisesti EU:n sisäisiä ostoksia, sillä EU:n verkkokaupan alv-uudistus mahdollistaa sen, että ostoksista peritään ostajamaan alv. Jos siis suomalainen kuluttaja tekee ostoksen toisesta EU-maasta, on hän velvollinen maksamaan Suomen uuden korkeamman arvonlisäveron.